Hannan elämää...

Yläkerrassa on rimontti...

2006-04-12T11:13:00+03:00

Tosiaan joo. Nyt alkaa sietokyky ylittyä...

Olen asunu tässä kämpässäni nyt 1,5 vuotta ja siitä ajasta 3 ensimmäistä kuukautta oli rauhallisia. Aamulla kun heräsi oli ihan hiljasta ja illalla kun tuli kotiin ei rappu ollut täynnä pölyä. Sitten se alko. Naapurin täti kuoli ja omaiset pisti kämpän ihan perusteellisesti uusiks. Siinä tehtiin remonttia oikeen kovalla kädellä ja meteli oli sen mukasta.

Viime maalis-huhtikuussa alkoi sitten sisäpihalla julkisivuremppa. Se onneks ei tukkinu mun ikkunoita mutta se tosiaan kuului ja näkyi muuten. Muistan sen päivän kun rappu oli niin täys pölyä ettei rappusten alusta nähny oven ikkunasta ulos... Tätä pölyähän tietysti tuli myös mun kämppään. Julkisivuremppa veny ja veny. Aikataulun mukaan sen piti valmistua elo-syyskuussa mutta vielä tammikuussakaan se ei ollu ihan valmis. Ja minä kuuntelin kiltisti poraamista.

Kun remppa sisäpihalla VIIMEIN valmistui, luin lehdestä, että talosta on myytävänä yks peruskorjausta vaativa kämppä. Yläkerrasta, ei onneks ihan suoraan tästä päältä. Jo ennen kun se saatiin myytyä, ilmestyi ilmotustaululle lappu, jossa kerrottiin, että 2. kerroksessa peruskorjataan yhtä kämppää. Myös se 5. kerroksen kämppä myytiin ja sielläkin tehdään remonttia. Siitä remontista tuli jo sanomista.

Nyt eilen ilmotustaululle oli ilmestynyt lappu jossa kerrottiin, että myös asuntoa 36 peruskorjataan 5. kerroksessa. Ilmoittivat, että remontti tapahtuu pääasiassa klo 7-16, mikä lohdutti mieltä. Edes joku tajusi olla poraamatta illalla.

Tänään heräsin aamulla klo 7 järkyttävään meteliin. Kyllä. Nyt menee hermot. Toivottavasti näiden kolmen remontin jälkeen tässä talossa ei vähään aikaan remonttia tehdä. Tahtoisi joskus nukkua aamulla rauhassa ilman mitään ylimäärästä melua. Tai kävellä rapussa ilman, että kantaa kaiken rakennuspölyn kengissään sisään.

Kerrostaloelämässä on etunsa MUTTA siinä todella on myös huonot puolensa. Vakaasti uskon, että kun joskus muutan tästä pois, loppuvat remontitkin kuin seinään..

Appelsiinimehu on hyvää

2006-02-13T20:49:00+02:00

Niin se vaan on. Jotain hyvää tähänkin päivään.

Harjottelu jatkuu. Olen kyllä tykänny olla Malmilla. Kivoja työkavereita. Se tekee paljon. Mitään erityisen uutta ja mullistavaa ei tähän mennessä ole tullu vastaan. Perjantaina Hiltunen otti meiät seuraamaan cv-katetrin laittoa ja pääsin Tuomaksen kanssa viemään status epilepticus-potilasta Meikkuun. Siinä mieleenkiintoset tapahtumat ensimmäisen viikon ajalta. Toki on ollut jos jonkun näköstä elämänsankaria.

Tänään oli tentti. Hoitotiedettä. Sitä approa. Tämä on tasan viimenen approkurssi. Tentti ei menny läpi. Ja se oli äärettömän helppo. Kysymyksiin pysty vastaamaan parhaillaan kahdella sanalla, mutta jos ei tienny oikeita sanoja ei voi voittaa. Mulla alkaa olla uusintalistalla tentti poikineen. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Positiivisia pilkahduksia viime viikolta. Meille tuli uus auto. Isä vaihto Volvon Jettaan. No, oliko se hyvä asia siitä voi olla montaa mieltä. Henk.koht pidin kyllä enemmän Volvosta mutta ihan hyvä tollakin oli kurvailla. ´

Toiseksi. Minä sain töitä. Tuntuu hyvin epätodelliselta mutta näin on päässy käymään. Opteamilta, jossa olin pari viikkoa sitten haastattelussa. Vielä en oo sopinu koska alotan eikä työsopimusta oo tehty. Vähän kyllä epäilyttää. Mitään mitä ne on luvannu, ei oo pidetty. Paitsi se, että ne soitti ja kutsu haastatteluun. Joten ei nuolasta vielä ennen kun tipahtaa. Työ ja sen mukanaan tuoma raha kuulostaa kyllä erittäin hyvältä.

Mulla on kaapissani frakki... Kohta Henu pääsee tanssahtelemaan!

Harjottelu

2006-02-06T20:36:00+02:00

Tylsää tylsää... oli niin tylsää. Eikä edes ollu. Harjottelu alko. Seuraavat viis viikkoa pääasiallinen location on Helsinki ja Malmin poli. Viime viikkosesta työhaastattelusta ei oo viel kuulunu mitään. Epäilen soittaakohan ne koskaan. Ja harmittaa, kun en muista sen haastattelijamiehen nimeä.

Poli vaikutti ainakin ekan päivän perusteella "ihan ok" -paikalta. Ei siis mitenkään erityisen hyvä muttei missään tapauksessa huonokaan paikka. En mä varmaan tollasessa olis töissä. Ei mua kiinnosta mikään missä ollaan tekemisissä sairaiden ihmisten kanssa. Eikä mikään missä täytyy olla aamulla aikasin tai illalla myöhään. Paitsi yövuorossa. Niistä mä oon aina tykänny. Toisaalta yövuoron viehätys on siinä, että potilaat nukkuu eikä töitä siis ole samanlailla kun päivällä. Paitsi kun ollaan polilla. Päivystetään yötä päivää... En tiiä.

Urasuunnitelmien uusiminenkin takkuilee. Isä on tähän asti ollu hyvin myöntyväinen jos mä hakisinkin yliopistoon ja vaikka lopettaisinki tän koulun. Ja nyt kun mä sitten tosissani sitä yrittäisin niin yhtäkkiä Stadia onki niin hyvä ja sairaanhoitajantyö se vasta onkin hienoa. Vaan isäpä ei ole vaihtanu yhdenkää mummun tai paskavaippaa eläissän. Siitä on kaikki hienous kaukana. Se niin ei ole mua varten.

Tää on eka harjottelupaikka (pelastuslaitosta ei lasketa), jossa pystyy tekee pitkää päivää eli 12h vuoroja ja paljon öitä. Yö, kun ei juuri eroa päivästä mutta siitä tulee enemmän tunteja. Tekemällä kaks pitkää päivää ja kolme yötä saan periaatteessa 3 päivää vapaaks. Tosin yks on se ennen yötä ja toinen jälkeen yön.

Henu kävi sovittamassa frakkia tossa Lavemissa. Siitä tulee aina sata kertaa komeempi, kun se laittaa sen frakin päällensä. Se pukee Henua. Toivottavasti niillä on hienot vanhojentanssit. Sain järkättyä vuoroni niin, että pääsen kattomaan niitä.

Tämän hetkinen saldo:

Harjottelupäiviä 1, kuolleita 0

Tammikuu

2006-02-01T10:43:00+02:00

Olen unohtanu. En koko tammikuuta vaan kirjottamisen. Viimeks tänne on lisätty asiaa 10.1. Nyt ollaan jo helmikuun puolella.

Koulu on taas jo vauhdissa. Neljäs viikko menossa ja motivaatio täysin hukassa. Maanantaina alkaa harjottelu Malmin päivystyksessä eikä vois vähempää kiinnostaa. Sairaat ihmiset pääasiassa ärsyttää. Opiskelu on syvältä enkä ole enää ollenkaan varma haluanko isona ensihoitajaksi. Huomenna menen Next Step-messuille. Kasvatustiede kiinnostais ja mahdollisesti luokanopen hommat mutta vielä ei riitä pisteet edes pääsykokeisiin. Jospa siis pitäisin Stadiasta vuoden lomaa ja koittaisin keräillä pisteitä pääsykokeisiin. Toisaalta kun on suunnitellut kaiken hiippii jostain pään perukoilta esiin taas se ajatus miten oliskaan hienoa olla ensihoitaja. Isä haluis mun pyrkivän valtiotieteelliseen. No mikäs siinä. Se olis mielenkiintosta mutta mitä ne tekee? Mitä tekee valtiotieteen maisteri? Muuta kun istuu toimistossaan ja näpyttelee tietokonetta. Toimistoon en ikinä suostu! Niin sanoin pari vuotta sitten opettajan hommastakin. Minustahan ei opettajaa tule!

Toisaalla urasuunnitelmat otti eilen ehkä askeleen parempaan suuntaan. Olin työhaastattelussa. Kassahommia opiskelun ohelle. Haastattelu meni mielestäni ihan hyvin. Se sainko töitä selviää vasta myöhemmin tällä tai ens viikolla. Vielä ei siis kannata suuria hehkuttaa, kun kukaan ei töitä ole luvannut mutta haastattelusta jäi ihan hyvä fiilis.

Helsingissä sataa lunta. Lunta on ollutkin aika vähän. Pakkasta sen sijaan oli tässä toista viikkoa sitten oikeen reilusti. Ja eilen Pekka Pouta lupas taas kylmyyttä. Ensin lunta ja sitten julmia pakkasia. Me laitettiin Pekan kanssa Myrskylään pihalle lintulauta. En tiedä onko linnut sitä löytäny. Vähän myöhään sen keksin. Pelkkiä auringonkukan siemeniä. Pikkulinnut tykkää niistä enemmän kun kaurasta.

Kohta pitää mennä kouluun. Pitkästä aikaa. Onkin ollu viimeset 5 päivää vapaata. Ihanaa... Se on tämän opiskelun etu, että tunteja on vähän ja aikaa paljon. Vapaa-aikaa siis. Mutta kyllä mä mieluusti tekisin silti jotain muuta.

Nyt on nälkä.

Meemi

2006-01-31T17:51:00+02:00

Tällästä en olekaan koskaan ennen nähny tai kokeillu. Tuolta maailmalta sen nappasin. Kyllä tätä saikin metsästää... :)! Kukahan ehtii seuraavaksi?

Ohjeet
1. Julkaise omassa blogissasi koko lista yhdessä näiden ohjeiden kanssa.
2. Lihavoi ne väitteet, jotka ovat voimassa sinun kohdallasi.
3. Lisää loppuun väite, joka pätee sinuun.
4. Seuraavan osallistujan löydät tämän kirjoituksen kommenttilaatikosta (eli siis ekana ehtinyt saa luvan vastata).

1. Punainen on lempivärini.
2. Omistan auton.
3. Minulla on kissa.
4. Seuraan Emmerdalea.
5. Kykenen juomaan litran appelsiinimehua 15 minuutissa.
6. Sain töitä!
7. Conan O´Brien ärsyttää minua.

8. Olen aamu-uninen.

9. Rakastan suklaata ja salmiakkia.

10. Havukasvit ovat kauniita.

11. En osaa rullaluistella.

12. Näen kummallisia unia.
13. Vihreä on lempivärini.
14. Leivon usein pannukakkuja.
15. Olen laulanut karaokea.
16. Käytän julkisia liikennevälineitä.
17. En voi sietää verilettuja.
18. Pidän Kotiteollisuudesta.

19. Minulla on silmälasit
20. Olen huulirasva-addikti.
21. Minulla on koira/koiria.
22. Haluan superhyperjättisuuren perheen.
23. Rakastan lomakkeiden täyttämistä.
24. Osallistun neuleolympialaisiin 2006.
25. Olen neulonut Fifin.
26. En osaa viheltää.
27. Olen liimannut pikaliimalla suuni (=hampaat yhteen ja kieli kitalakeen) kiinni
28. Kohtasin aviomieheni netissä.
29. Haluaisin hypätä benji-hypyn.

30. Minulla on sinivihreät silmät.
31. Olen päättämätön.

32. Nukun vähintään kahdella peitolla.

33. Olen mieluummin kotona kuin kylässä.

34. Laulan suihkussa.
35. Minulla on iPod.
36. Seuraan useita scifi-sarjoja.
37. Olen juuttunut kielestä kiinni jäätyneeseen metalliin.
38. Minulla on tatuointi.
39. Minulla on kääpiösiili.

40. Aion pitää helmikuussa karkkilakon.

41. Olen suudellut samaa sukupuolta olevaa henkilöä kuin itse olen.
42. Olen tumpelo tekniikassa.
43. Nyplään pitsiä.
44. Settlers of Catan on suosikki lautapelini.
45. Olen hurahtanut Sudokuun.
46. Nukun päiväunet joka päivä
47. Olen vasenkätinen.
48. Tulen työskentelemään/työskentelen lapsuuden unelma-ammatissani.

49. Olen 29-vuotias.

50. Olin tänään työhaastattelussa.

Elämä on

2006-01-10T21:34:00+02:00

The server is temporarily unable to service your request due to maintenance downtime or capacity problems. Please try again later.

... ja tajuttomilta ei kysytä.

Joulut ja uudet vuodet ja kaikki sen sellaset...

2006-01-10T21:22:00+02:00

Aika rientää. Joulu oli ja tuli ja meni. Joulupukki kävi ja toi lahjoja, syötiin ja juotiin ja sitä perinteistä. Ja ihan niin kun aina aikasempinakin vuosina, oltiin joulupäivänä syömässä Mammalla ja tapaninpäivänä Kirstillä. Mikään ei oikeestaan eronnu mistään edellisestä vuodesta. Jouluna on kiva nähdä sukulaisia ja saada lahjoja ja syödä kinkkua... mutta kun näkee samat ihmiset kolmena perättäisenä päivänä syömässä samoja ruokia vaan eri ihmisen valmistamana ja tarjoilemana. Siinä jouluperinne tökkii.

Uutta vuotta vastaanotettiin Pälvillä ja Ollilla Helsingissä. Eka uus vuos kaupungissa ja oli hauskaa. Syötiin ja juotiin... yllättävää. Raketteja kateltiin Eläintarhanlahdelta. Oopperalla oli hieno ilotulitus mutta se jäi vähän puitten taakse. Yöllä oli ehkä kaikki kaupungin taksit liikenteessä eikä mitään mahdollisuuksia saada taksia. Yöbussit kulki. Onneks joskus aikasemmin olin kattonu, että sellasia tänne Töölön suuntaankin kulkee.

Joululomaa oli 3 viikkoa. Se meni aivan liian nopeasti. En ollu töissä. Laiskottelin vaan kotona. Käytiin salilla ja laskettelemassa. Istuttiin pyöreen pöydän ritareina ja vaan pötköiltiin. Silti olo ei tunnu levänneeltä. Päinvastoin. Ensimmäinen koulupäivä takana ja nyt vasta väsyttääkin.

Koisimaan...

Bileet

2005-12-21T13:39:00+02:00

Maanantaina loppu koulu. Meillä oli kevään info, Boydin tentti ja Tanelin pitämä anestesiologian luento. Sen jälkeen oli sovittu että lähetään yhelle tai parille jonnekin. Juhlistamaan koulun loppumista. Niin kun sitä ei ois just juhlittu 2 päivää laivalla.

Kaverit alotti jo tentin jälkeen. Käytiin no 11:sta (entinen Kuusihokki). Jukka koitti Susan Minnalle tekemää pipoa. Se oli suloinen... Tanelin luennolla oli - niin ku aina - kovin levotonta. Eipä sekään viittiny sitten ylimääräsiä jutella. Luennon jälkeen lähettiin Mexin viereen. Pojat kisko ihan kunnolla. Juha kutsu meiät Pablon läksijäisiin Erottajalle. Loppu onkin niin kohtalokas kun vaan voi kuvitella...

Käytiin Rokkimäkissä syömässä ja Alepasta haettiin Pablolle läksijäislahja ja kavereille situkat. Ostin vaan suklaata mikä osottautu oikeen hyväks ratkasuks. Erottajalla oli palomiehiä ja Taneli ja me. Meitä tais olla 8 tyttöä. Boydi eksy sinne myös vähän myöhemmin. Juha anto sille "palautetta" tentistä.

Marjaniemi uhos pitkin iltaa ja haasto riitaa. Raivostuttavaa. Pablo vei meiät sinne torniin. Se oli mahtavaa. Sieltä näki koko Helsingin. Kaupunki on aika kaunis iltasella ja vielä kun joka paikassa on jouluvaloja. Oi se oli hienoa.

Jatkoille lähdettiin Lady Mooniin. Osa porukkaa oli menny aikasemmin ja odotteli meitä siellä. Me ei päästy sisään. Virve ja Marjaniemi meni ensimmäisinä. Se ei siis ollu musta kiinni. Boydin piti puhua mut sisään mutta kun ei muutkaan päässy... Me mentiin Feveriin.

Feverissä oli hauskaa. Me saatiin Boydi ja Pablo korokkeelle tanssimaan. Kunnes... Pablo heitettiin ulos kun se tanssi ilman paitaa. Taneli, joka oli yrittäny meitä kaikkia, oli viimein löytänyt Marjaniemen ja nekin heitettiin pihalle. Koska Marjaniemi lähti lähdin minäkin. Meiän piti mennä yhteisellä taksilla. Marjaniemi ja Taneli katos siinä suoralla alas Feveristä Manskulle. Mentiin sitten Boydin ja Pablon kanssa samalla taksilla.

Seuraavana aamuna oli vähän huono omatunto Marjaniemen kohtalosta. Tiistai-iltana selvis, että sekin oli päässyt kotiin. Koska ja millä, en tiedä.

Kunnia on ehkä menny mutta maine on hurja!

Risteily

2005-12-16T21:26:00+02:00

Mua ei oo koskaan yritetty iskeä niinku keskiviikkona. "Millä ammattisektorilla tulet työskentelemään?" Eikä toivottavasti koskaan enää tullakaan. Tai "Voitko määritellä millainen huumorintaju sulla on?" Joo en. Mulla ei ole huumorintajua. Tai siis varsin hauskoja juttujahan nämä on kavereille kerrottavaks mutta kun se osuu omalle kohdalle.

Olin laivalla. Me oltiin luokkaristeilyllä. Viking Mariella Helsingistä Tukholmaan ja takas. Ei, me ei oltu sillä laivalla missä oli joukkotappelu. Kuultiin siitä kyllä. Sillä laivalla, millä me oltiin oli varmasti joku turkkilaisten sukukokous tai jotku maahanmuutaja-bileet. Todennäkösesti vielä verovaroilla kustannettua lystinpitoa... No meillä sitten :)!

Syötiin ja juotiin ja juotiin ja pidettiin hauskaa. Sekä meno- että paluumatkalla. Tukholman ja Maarianhaminan välillä tuuli kovin. Hui! Silloin piti ottaa vähän rohkasua. Laulettiin karaokea. Marjaniemen kanssa vedettiin Kevät. Se kuulosti varmasti TODELLA kamalalta. Menomatkalla. Takaspäin tultaessa me ei ehditty laulaa. Onneks.

Tukholmassa paisto aurinko. Siellä oli kerranki ihan lämmintäkin. Ainakin kun vertaa näihin Suomen tämänhetkisiin oloihin. Vantaalla kun kävelin bussipysäkiltä isän toimistolle tuuli kovasti ja meinasin jäätyä.

Pää alkaa olla selvä eikä enää keinutakaan. Ruualla on ihmeellinen vaikutus ihmisen elimistöön sen heikkoina hetkinä... krapula-aamuina. Mikä krapula? Mulla on kolme kertaa ollu tosi paha. Koko 20-vuotisen elämän aikana. Se on hyvin.

Kotiin tultua oli ihanaa mennä kouluun palauttamaan Spss-työ. Silloin kävi mielessä, että miksi Hanna miksi? Miksi et printannu niitä papereita vaikka keskiviikkona tauolla. No se on nyt tehty.

Kyllä nyt on hjuva fiilis... :)

Kaikenlaista pikkukivaa

2005-12-08T19:15:00+02:00

Oli pitkä viikonloppu. Ihanaa... No se olikin ehkä ainoa hyvä asia. Muuten on ollut stressiä, stressiä ja stressiä.

Lauantaina Petri tuli kattomaan mun Röda farania. Mä siivosin sen sisältä. Imuroin ja kaikkea. Ajoin sen autotalliinkin että se olis sitten lämmin ja ennen kaikkea sula. Ettei katolla olis niin paljon lunta ja jäätä. Isäkin korjas masaa. Se laitto sinne jäähdytysnestettä ja korjas sen halkeeman siinä putkessa. Petrikin oli muuten ihan tyytyväinen pikku-masaiseen mutta kun se alkoi höyryymään niin kovin kun siellä oli niin paljon sitä jäähdytysnestettä. Mä olin varma, että se auto räjähtää ja että Petri ei ikimaailmassa osta sitä. Ei sillä en mäkään olis ostanu. MUTTA... Ei Petri sitä vielä ostanut mutta otti viikoks koeajoon. Ehkäpä Rödalla on vielä toivoa... Se on hyvä auto. Mun auto.

Sunnuntaina olin Ellan ja Oskun ja Nean vahtina kun Jonna ja Takku oli Lahdessa joulushoppailemassa. Meillä oli ihan hauskaa. Kari oli tekemässä Kirstillä ja Pentillä takkaa. Siitä tuli hieno. Me käytiin kattomassa sitä, kun oltiin ulkoilemassa. Illalla kutsuin meiät Takulle ja Hannulle iltakahville :D!

Maanantaina oli paniikki. Huiveja ei oo missään, laulunsanat kopioimatta, tenttiin pitäis lukea, harjotteluun liittyvä kirjallinen työ pitäis tehdä, Pinja ja Kia tulee hoitoon, pitää ostaa illaks ruokaa ja, ja, ja... No niinhän siinä sitten kävi, että aamulla tein sen harjotteluun liittyvän työn. Olen siitä tosi ylpee. Siis että sain sen tehtyä. Kian kanssa me etittiin niitä huiveja mutta ei löytyny. Väinö katto kololta eikä niitä ollu sieläkään. Autosta meinas loppuu bensa ja Harry Potter ei meinannu loppua millään. Ehdittiin Henun kanssa pakata ja hakee Killi ja mennä kauppaan ja hakea Sini ja päästiin vielä huonossa kelissä sinne Porvooseenkin. Siellä meillä oli pikkujoulut. Me ostettiin sinne tarjoilut. Oli viimenen kerta!! No onneks melkein kaikkea riitti ja kukaan ei tainnu jäädä nälkään. Saunottiin ja katottiin chattiä...

Tiistai. Itsenäisyyspäivä ja lupauksenantotilaisuus. Oltiin Porvoosta kotona puolilta päivin. Väsytti enkä jaksanu tehä mitään. Kirjotin sentään ne laulujen sanat. Kirkossa sitten iski paniikki että ne huivit! Käännettiin Pälvin kanssa kolo ympäri eikä huiveja missään. Kyllä ne sitte viimein löyty. Ne oli meillä. Pykällyslaatikon alla tai takana tai jossain. Löyty. Muuten lupauksenanto meni aika normaaliin tapaan. Ei mitään erikoisuuksia. Laulut meni yhtä huonosti ku ennenki ellei huonommin. Muuten kaikki ok.

Keskiviikkona väsytti niin vietävästi etten jaksanu lukea tenttiin. Menin sinne kyllä. Menen myös 28.2. uusintaan. En osannu vastata oikeen mihinkään kysymykseen. Kirjotin paperille hyvää joulua ja lähdin pois. Kyllä ärsytti. Juha lohdutti. Illalla oltiin Marjaniemen kanssa shoppailemassa.

Stockmannin alakerrassa on unelmien miesmyyjä ;)