Mua ei oo koskaan yritetty iskeä niinku keskiviikkona. "Millä ammattisektorilla tulet työskentelemään?" Eikä toivottavasti koskaan enää tullakaan. Tai "Voitko määritellä millainen huumorintaju sulla on?" Joo en. Mulla ei ole huumorintajua. Tai siis varsin hauskoja juttujahan nämä on kavereille kerrottavaks mutta kun se osuu omalle kohdalle.
 
Olin laivalla. Me oltiin luokkaristeilyllä. Viking Mariella Helsingistä Tukholmaan ja takas. Ei, me ei oltu sillä laivalla missä oli joukkotappelu. Kuultiin siitä kyllä. Sillä laivalla, millä me oltiin oli varmasti joku turkkilaisten sukukokous tai jotku maahanmuutaja-bileet. Todennäkösesti vielä verovaroilla kustannettua lystinpitoa... No meillä sitten :)!
 
Syötiin ja juotiin ja juotiin ja pidettiin hauskaa. Sekä meno- että paluumatkalla. Tukholman ja Maarianhaminan välillä tuuli kovin. Hui! Silloin piti ottaa vähän rohkasua. Laulettiin karaokea. Marjaniemen kanssa vedettiin Kevät. Se kuulosti varmasti TODELLA kamalalta. Menomatkalla. Takaspäin tultaessa me ei ehditty laulaa. Onneks.
 
Tukholmassa paisto aurinko. Siellä oli kerranki ihan lämmintäkin. Ainakin kun vertaa näihin Suomen tämänhetkisiin oloihin. Vantaalla kun kävelin bussipysäkiltä isän toimistolle tuuli kovasti ja meinasin jäätyä.
 
Pää alkaa olla selvä eikä enää keinutakaan. Ruualla on ihmeellinen vaikutus ihmisen elimistöön sen heikkoina hetkinä... krapula-aamuina. Mikä krapula? Mulla on kolme kertaa ollu tosi paha. Koko 20-vuotisen elämän aikana. Se on hyvin.
 
Kotiin tultua oli ihanaa mennä kouluun palauttamaan Spss-työ. Silloin kävi mielessä, että miksi Hanna miksi? Miksi et printannu niitä papereita vaikka keskiviikkona tauolla. No se on nyt tehty.
 
 
Kyllä nyt on hjuva fiilis... :)